Sisäilma

Millainen on hyvä sisäilma?

Sisäilma on niin ihmisen kuin rakennuksenkin terveyteen vaikuttava tekijä.

Vietämme suuren osan ajastamme sisätiloissa niin kotona kuin työpaikoillakin, jolloin laadukkaan sisäilman merkitys korostuu. Kun sisäilma on hyvä, viihtyvyys lisääntyy ja työteho paranee. Myös huonosta sisäilmasta johtuva oireilu ja sairastelu vähenevät.

Hyvä sisäilma koostuu monista tekijöistä, kuten puhtaasta ilmanlaadusta, toimivasta ilmanvaihdosta, sopivasta lämpötilasta, optimaalisista kosteusolosuhteista, alhaisista kemiallisista päästöistä, vähäisistä mikrobeista, epäpuhtauksista, pölystä ja kuiduista. 

Laadukkaan sisäilman tunnistaa muutamista avaintekijöistä:

• sisäilman tuoksu on neutraali
• lämpötila on sopivan tuntuinen
• ilmankosteus tuntuu normaalilta. 

Sisäilmaongelmia ei ole kuitenkaan aina mahdollista havaita aistinvaraisesti, vaan tarvitaan tarkempia sisäilmatutkimuksia.

Oulun Kuivaustekniikka Oy:llä sisäilmatutkimuksista vastaa rakennusterveysasiantuntija, johon voit ottaa yhteyttä, jos epäilet sisäilman laatua.

Mitkä tekijät vaikuttavat sisäilmaan ja sen laatuun? Yleisimmät sisäilmaa heikentävät tekijät

Sisäilman laatuun on mahdollista vaikuttaa ilmanvaihtoratkaisuilla, rakennuksen sijainnilla, rakennusmateriaaleilla, rakennustavalla ja rakennuksen käytöllä. Käänteisesti siis näiden tekijöiden puutteellisuus voi aiheuttaa sisäilmaongelmia, kuten kosteusvaurioita, homeongelmaa, kuivaa sisäilmaa tai sisäilman epäpuhtauksia.

Sisäilman tekijät voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, joita ovat fysikaaliset, kemialliset ja hiukkasmaiset tekijät. Suomessa merkittävimmät sisäilman epäpuhtauksien aiheuttajat ovat ulkoa kantautuvat saasteet, kallioperän radon-säteily, passiivinen tupakointi sekä rakennusten kosteusvauriot, kuten vesivahingot.

Fysikaaliset tekijät

• Kosteus
• Ionit
• Lämpötila
• Veto

Sisäilman fysikaaliset tekijät eivät ole varsinaisesti epäpuhtauksia, mutta niillä on vaikutusta asumisviihtyvyyteen. Joissain tapauksissa fysikaalinen tekijä voi kuitenkin ajan saatossa aiheuttaa epäpuhtauksia ja sitä myöten haittaa myös terveydelle.

Esimerkiksi lämpötila vaikuttaa rakennuksen rakenteisiin ja niiden toimivuuteen. Tämän myötä lämpötila saattaa vaikuttaa välillisesti aiheuttaen esimerkiksi kosteuden tiivistymistä kylmille pinnoille. 

Jos puolestaan ilmanvaihdossa on häikkää, asunnon rakenteista voi kulkeutua epäpuhtauksia huoneilmaan, ja toisaalta kosteus ei pääse poistumaan toivotulla tavalla. Fysikaaliset haitat onkin syytä korjata pikimmiten, jos niitä ilmenee. 

Kemialliset tekijät ja yhdisteet

• Ammoniakki
• Aldehydit
• Formaldehydi
• Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC- ja TVOC-kaasut)
• Otsoni
• Radon
• Hiilidioksidi
• Hiilimonoksidi
• Tupakansavu
• PAH-yhdisteet
• Rikkidioksidi
• Styreeni
• Typen oksidit

Kemiallisten epäpuhtaustekijöiden lista on pitkä. Suuri osa yhdisteistä on lähtöisin joko ihmisestä itsestään, hänen toiminnastaan tai rakennuksesta. Yleisiä kemiallisten yhdisteiden aiheuttajia ovat myös teollisuuden ja liikenteen päästöt, rakennusmateriaalit, kallio- ja maaperä (radon) sekä asuntojen lämmitys.

Hiukkasmaiset tekijät ja yhdisteet

• Huonepöly
• Epäorgaaniset kuidut
• Asbesti
• Mikrobit 
• Allergeenit
• Mikrobit, kuten bakteerit, homeet, hiivat, virukset ja alkueläimet

Hiukkasmaiset yhdisteet kulkeutuvat sisäilmaan yleensä ulkoilmasta, ja niiden suurin lähde on liikenteen päästöt. 

Sisäilmassa on niin orgaanisia kuin epäorgaanisiakin hiukkasia. Esimerkiksi pölyä voidaan vähentää sisäilmasta toimivan ilmanvaihdon avulla. 

Milloin on aihetta epäillä huonoa sisäilman laatua? 

Yleensä sisäilman laadun heikkenemisen huomaa aisteilla: tilassa on tunkkainen haju, seinillä tai muilla pinnoilla voi olla merkkejä kosteusvauriosta tai tilassa on vaikkapa epätavallisen viileää, lämmintä tai vetoisaa. Jos sisäilma aiheuttaa oireita tilassa oleskeleville, tilanne on yleensä edennyt jo pitkälle. 

Sisäilmaoireet ovat pääsääntöisesti ihon, limakalvojen ja hengityselinten oireita, mutta myös infektioherkkyyttä voi esiintyä. Jokainen ihminen reagoi epäpuhtauksiin yksilöllisesti – toiselle ei tule sisäilmaoireita lainkaan, kun taas toinen kokee voimakkaitakin oireita.

Jos havaitset selkeitä kosteusvauriojälkiä, parketti on tummunut joiltain osin, tilassa on tunkkainen haju, kosteus tiivistyy pinnoille ja ikkunoihin tai seinämaali hilseilee voimakkaasti, ongelmien syyn löytyminen on avainasemassa. Mitä nopeammin tilanteeseen puututaan, sitä tehokkaammin ongelma saadaan korjattua.

Miten sisäilmaa voi parantaa?

Sisäilmaa voi parantaa omatoimisesti jonkin verran, mutta jos kyseessä on jo pitkälle edennyt vaurio, on järkevintä ottaa yhteyttä vahinkosaneerauksiin ja korjausrakentamiseen erikoistuneeseen toimijaan. Oulun Kuivaustekniikka Oy:n asiantuntijat hoitavat niin sisäilmatutkimuksen kuin korjausrakentamisenkin.

Muutamasta arkisesta keinosta voi olla jonkin verran hyötyä:

Ilmanvaihto: Tarkista, että korvausilman tulo on hallittua ja vapaata tuloilmaventtiilistä.

Ilmanvaihtokoneen suodattimet kannattaa tarkistaa ja vaihtaa säännöllisesti riippuen, asutko vilkkaasti liikennöidyssä kaupungissa vai syrjäisemmmällä seudulla. Ilmanvaihtoa on hyvä tehostaa ruoanlaiton, saunomisen ja suihkujen jälkeen, jotta kosteus poistuu ulos sisäilmasta.

Talon kunto: Puhdista rännit, jotta sadevesi pääsee poistumaan kaivoihin, eikä valu yli tai jää seisomaan ränniin. Tutki, seisooko vesi rakennuksen seinustoilla. Maan kallistusten tulee johtaa rakennuksesta poispäin. Onko salaojitus kunnossa? Myös katto voi aiheuttaa kosteusvaurion, joten vesikatto on hyvä tarkistaa aika ajoin ja tehdä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Lisäksi rakennuksen tai asunnon vesikalusteet ja LVI-laitteet on syytä tarkastaa.

Siivous: Sisäilman pölyhiukkasia voi vähentää siivoamalla tila säännöllisesti ja panostamalla materiaaleihin, jotka eivät kerää helposti pölyä. Erilaiset kodin siivousaineet sisältävät useita kemikaaleja, joten on suositeltavaa välttää siivouksessa turhia kemikaaleja.

Miten sisäilmaa tutkitaan?

Kun asiakas ottaa meihin yhteyttä ja epäilee sisäilmaongelmaa, rakennusterveysasiantuntija ryhtyy selvittämään asiaa.

Aluksi tila tarkistetaan. Tarkastuksessa rakennusterveysasiantuntija selvittää ongelman lähdettä sekä rakennusteknisen analyysin että aistinvaraisen selvityksen avulla. Tarkoituksena on kartoittaa, onko rakennuksessa tai rakennuksen rakenteissa sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä.

Kun tarvittavat alkukartoitukset on tehty, siirrytään varsinaisiin tutkimuksiin ja mittauksiin riippuen epäillystä sisäilmaongelman lähteestä tai lähteistä. Tutkimuksiin kuuluvat usein tilojen käyttäjien haastattelu, kosteusmittaus, rakenteiden avaaminen, mikrobinäytteet sekä ilmanvaihdon toiminnan arviointi.

Lopuksi kaikki tulokset analysoidaan ja raportoidaan tilaajalle.

Epäiletkö sisäilman laatua? Pyydä rakennusterveysasiantuntijamme arvioimaan tilannetta

Hyvä sisäilma vaikuttaa moneen asiaan: ihmiset voivat paremmin, yhteiskunnan rakennuskulut ja terveydenhoitokulut pienenevät, työnantajien alaiset ovat tuottavampia ja rakennuskanta säilyy pidempään.

Sisäilman laatua kannattaa parantaa. Oulun Kuivaustekniikan ammattilaiset auttavat kaiken kokoisissa kohteissa! Tutustu lisää palveluihimme.

Jos epäilet sisäilman laatua, pyydä rakennusterveysasiantuntijamme arvioimaan tilannetta.

Rakennusterveysasiantuntija

Tomi Tuomiranta

050 444 6688